Kirvakokkailut jatkuu

Muista pestä kattila ennen käyttöä, jos et tiedä mitä siinä on värjätty. Huomasin kyllä punaisen raidan kattilassa, mutta ajattelin sen olevan joitain mikä ei ole lähtenyt pesussa, no se sitten lähti puretuskeitossa ja värjäsi kankaani vaaleanpunaiseksi. Onneksi on tulossa punaista kangasta. Tuloksia siis nähtävillä aivan pian
Kännykuvia, joten vaaleanpunainen lienee oikeasti jotain näiden kahden väliltä.

Kokenillikokeilu

Ensimmäiset kokenillikokeilut kuivamassa.

10g kokonaisia kokenilleja liotettu yön yli mukillisessa vettä.

Keitetään Riihivillan ohjeen mukaan liotusvedessä 20 min, kaadetaan vesi talteen ja keitetään vielä puhtaassa vedessä 20 min. Lopuksi lisätään viinikiveä 5g.

Liemet ja kirvat isompaan kattilaan, perään vettä riittävästi ja esipuretettua lankaa, 50g 7veikkaa ja pala villasekoitekangasta n.20g

Keitellään. Jätetään liemeen jäähtymään ompelukerhon ajaksi, jonka jälkeen nostetaan huuhtelematta kuivumaan.

Keiton aluksi oli vaaleanpunaista, sitten aniliinin, sitten tummemman aniliinin liilaa ja lopuksi ihanan lämpimän punaista. Lanka on märkää ja valaistus huono, mutta yllätyin väristä, odotin enemmän liilaan taittavaa. Villasekoitekangas oli iloinen yllätys, uskallan todellakin laittaa huppukankaat kokenilliliemeen.

Messuostoksia

Nyt on messuiltu vähäksi aikaa ! Toissa viikonloppuna oli ELMA-messut, joissa olen aika monena vuonna käynyt ja viime viikonloppuna Tampereen kädentaito-messut, jotka olivat minulle ensimmäiset. Ja pari viikkoa sitten olin vielä Kauneus ja terveysmessuilla töissä, mutta ehdin sielläkin jonkin verran kiertelemään. Elmassa on niin paljon kaikkea, että siellä menee jo ihan sekaisin, eläimiä, käsitöitä, metsää ja koneita, matkailua ja ruokaa, sekä lemmikkejä. Elmaan olen halunnut mennä juuri sen monipuolisuuden takia, mutta nyt se tuntui jo vähän liialta ja varsinkin eläinpuolella kaikki oli kuitenkin samaa kuin edellisinä vuosina.
Tampereen käsityömessut olikin sitten ihan uusi tuttavuus. Jo messuhallia lähestyttäessä huomasi, että täällä taitaa olla aika paljon porukkaa, ja olihan sitä, melkein ahdistukseen asti. Tampereella olikin sitten vaikka mitä uutta ja erilaista, ainakin minulle. Koru- ja kivipuoli ehdittiin ja jaksettiin kiertää vain pikaisesti, muut hallit sitten paremmin. Paljoa en nähnyt sellaista mitä olisin halunnut ostaa, kun lankoja en tarvitse enkä halua, enkä askartele, mutta siihen mitä löysin olen erittäin tyytyväinen. Lampaantaljoja silittelin missä vain näin, mutta vielä en ole ihan itselleni saanut läpi sellaisen ostamisen tarpeellisuutta :D
Niin niitä ostoksia!
Elmasta: Rukki & Rautapadalta väriaineita. Krappia, kokenillia ja uutena tuttavuutena annattoa. Kokenillia on nyt yhteensä 30g ja sillä olisi tarkoitus tehdä villakankaan värjäys kokeiluja.Edelleen Elmasta: puukko keskiaikavarustukseen. Mahdollisimman yksinkertainen ja suhteellisen halpa, jottei tarvitse pelätä käyttöä tai hukkumista.  Eikä se nyt varmaan olisi kauhean autenttistakaan jos olisi kaikilla mahdollisilla krumeluureilla koristeltu sarvinen-mahonkinen-hopeinen-scrimmattu-puukko. Tampereella tämä ostos vähän harmitti, siellä kun olisi ollut parempiakin vaihtoehtoja, olisin mieluummin tukenut jotain pienyrittäjää kuin Martinia. Aina ei voi kuitenkaan odottaa sitä vielä parempaa vaihtoehtoa.

Ja sitten Tampereen messuilta: nahkaa! Kemin nahkatarvikkeen palalaarista kaivelin kaksi palaa, tumman ja vaalean. Tumma varsinkin oli jotenkin ihanan arpinen ja rujo! tykkään siitä hirmuisesti. Nahan löytyminen oli ylipäätään iloinen yllätys, sitä kun ei ihan helpolla tai halvalla saa.  En nyt sitten kauempaa tajunnut ottaa kuvaa nahoista, palat on n.2 neliöjalan kokoisia (1nj.=30cmx30cm) jos en ihan metsään arvioi. Lisäksi ostin osaomistuksen tulevaan kengänpohja nahkaan, joka on toisen osuuden omistajan hallussa :) Kaksi nahkaneulaa ostin myös. Ja Aitoa Hautatervaa. Päätynee saippuoihin tai tervatuikkuihin. Mielen pohjalle on myös jäänyt joskus kuultu kauppamiehen vinkki tervasta kermavaahdon mausteena. Tämän myyjä kyllä mainitsi että tätä voisi käyttää vaikka yskänlääkkeenä halutessaan, eli ei sisällä mitään ylimääräistä, mutta en sitten tajunnut kysyä tarkemmin elintarvikekelpoisuudesta.

Tekevälle sattuu

Muista! Konepahviakin on eri paksuuksia!
(nahkatöitä)

Suomuorakas värjäys

Kaikkea sitä ihmiset harrastavatkin, minä esimerkiksi kannoin viime viikonloppuna kassillisen puolimätiä sieniä kotiin ja keittelin niistä lientä.

 

Männynsuomuorakkaita, ja niitä oli muuten paljon!

Kassillisen niitä tosiaan kannoin kotiin, henkilövaaka näytti n.6kg Sienet oli aika löttänöitä, puolimätiä, mustia ja märkiä.

Ne sopivat juuri passelisti “uuteen”  Sorsakoski-kattilaani! (10l nyt kelpaa keitellä!!)

Liemestä tuli selkeästi ruskeaa. Siniset sävyt olisi ollut iloinen yllätys, mutta ruskea mulla oli oikeastaan mielessä ja tietysti pelko, että ne on sittenkin kuusensuomuorakkaita, joista ei lähde mitään väriä! Siniseen olisi kai tarvinnut kikkailla ph:lla?

Langasta (aluna+viinikivi esipuretettu 7veikka) tuli ihanan ruskeaa! Maltoin mieleni ja laitoin ensimmäiseen erään vain 50g lankaa ja villakankaan palan n.20g Orakaslangan kanssa kuvissa on purkkivärjäyskokeilu, sinipuun ja krapin kahteen kertaan keitetyt rääppeet puretetun langan ja alunaveden kanssa kerroksittain purkkiin.

Villakankaasta tuli ihan eri värinen kuin langoista, siinä on muistaakseni 20% muuta kuin villaa.

¨

Värjäsin vielä 2. erän liemellä ja langasta tuli paljon vaaleampaa, en tosin keittänyt lankaa pitkään, vaan nostin vain kiehumispisteeseen aamulla ennen kouluun lähtöä ja jätin sitten muhimaan vuorokaudeksi. Kuvassa siis vasemmalla eka lanka ja oikealla toka.

Kannatti raahata puolimätiä sieniä kotiin! :D Eikä ne nyt oikeasti ollut mätiä, vain vähän iäkkäitä, pysyivät ihan koossa käsiteltäessä eikä ollut muutenkaan ällöjä. Nyt metsästä löytyisi varmaan vähän ällömpiäkin orakkaita, kun on ollut jo pakkasta :)

Kuvaris ja pähkylä postilaatikossa

Olen joskus aikoja sitten kertonut postcrossaavani ( postcrossing.com ) silloin se unohtui aika nopeasti, kun koin sopivien korttien valitsemisen hankalaksi. Nyt olen taas lähetellyt kortteja jonkin verran. Pyrin toteuttamaan ihmisten toiveita, mutten takerru niihin, vaan lähetän omasta mielestäni kivan kortin, jos ei toiveisiin sopivaa ole.

Täällä Hämeenlinnassa ei ainakaan ole kovin valtavat valikoimat, joten ilahduin kun törmäsin netissä kivoihin kortteihin, jotka oli vielä kohtuu hintaisiakin. Tykkään näiden korttien fiiliksestä ja suomalaiset aiheet on plussaa.
Kuva on huono, menkää nettisivuille katsomaan itse, osasta korteista on kiva tarinakin.

Korttien takana pilkottaa uusin hyötykasviyhdistyksen jäsenlehti Pähkylä, josta tykkään myös hirmuisesti.

Kinnaskuu

Niin siis lapaskuuhun ilmoittauduin mukaan. Tavoitteena neulata kintaat ja jos oikein hurjaksi heittäydyn niin tuplalapaset olis kanssa kivat.

Kuukausi vain on nykyisin niin paljon lyhyempi kuin ennen, juuri kun oppii kirjoittamaan päiväyksen oikein, se vaihtuu, joten jos saan edes lapasen valmiiksi niin olen tyytyväinen ;)

  Napista Tumpputupaan, eli lapastelublogiin

Lisää sarvia

Tuli taas jotenkin vallan puun takaa, että päivässä ei juuri ole valoisia tunteja valokuvaukseen ja sitten loppui akkukin kamerasta, joten joudutte nyt vain kuvittelemaan edellisen postauksen kuvan terävämpänä ;)
Kerrottakoon kuitenkin, että luuta ja sarvea työstettiin minkurssilla  Mynämäen käsi- ja taideteollisuusopistossa
Opettajana toimi muinaistekniikka-artesaani Nana Åsten Kotisivut ja blogi, molemmista löytyy kuvia Nanan tekemistä ihanista luu- ja sarviesineistä.
Aikaa oli vain lauantai-päivä ja minulla meni tapani mukaan osa ajasta sen pähkäilyyn mitä tahdon tehdä. Juomasarveen sitten päädyin, onhan se komea sitten keskiaikapuvun vyötäisillä killumassa, kunhan olen ensin liottanut ja kuurannut sen tarkkaan sisäpuoleltakin, tällä hetkellä se haisee kammottavalle.
Ihan loppupäivästä hioin sitten vielä pikaisesti kaksi neulaa valmiista aihioista. Testasin neulat jo, ja ne ovat ihan käypiä, mutta karheita pinnaltaan, joten ne tarvitsee vielä hioa.
Ja nyt sitten tekisi tietysti mieli tehdä ja kokeilla vaikka mitä!

Minulla oli mielikuva, jonka paikkansa pitävyyttä lähdin tarkistamaan heti kouluun palattuani.

Ja siellähän se oli! Tarveainevaraston ylähyllyllä, laatikko jossa lukee "lehmänsarvia" ja siellä todella oli lehmänsarvia.
Sarvet on luultavasti vanhoja kuin taivas ja se saattaa vaikuttaa työstämiseen, mutta sehän ei estä kokeilemasta. Kuvien lisääminen takkuaa, joten ette nyt saa tätä yhtä kuvaa enempää. Laatikko oli täynnä sarvia ja sain luvan työstää niitä koululla, enää tarvisi vain aikaa.