Mosa 1

Mosaiikki kurssilla tehtiin, no, mosaiikkia, mutta myös lasityö perinteisellä Tiffany-tekniikalla.

Mosaiikki oli sopivan suurpiirteistä ja rentoa minulle, hakataan kaakeleita palasiksi ja liimaillaan alustalle, noin niin kuin tiivistettynä. Palojen asetteluun uppoutui aivan tosissaan, ajattelin vain laittaa palaset sen enempää miettimättä, että saan nopeasti valmista, mutta yhtäkkiä aina huomasi puoli päivää kuluneen ja valmiiksi oli tullut vain jokin pieni alue.

Työskentelyä. Isot rasialliset paloja, ja silti ei meinaa löytyä sopivaa. En ole kauheasti tehnyt palapelejä, mutta tätä voitanee verrata siihen, “yksi pala vielä” sillä erotuksella, ettei palalle ole yhtä oikeaa paikkaa olemassa.

“Sopisko nää siniset tähän?” Kameran läpi katsominen auttoi hahmottamaan paremmin.

Ja valmis työ. Värit on oikeammat ylemmässä kuvassa.

Lasityö, josta ei valitettavasti ole vaihekuvia. Palat on osittain roskiksesta kaivettuja, koska yritin säästää kuluissa. Ostamalla sellaisia laseja kuin tahtoo, olisi varmasti saanut kivemman työn, mutta myös maksaa siitä paljon enemmän.

Luulin leikanneeni lasit oikein hyvin, mutta paloja sovittaessa paljastui karu totuus, että hiomista oli aika paljon. Loppujen lopuksikin työhön jäi aika isot välit, mutta ne täytettiin sitten tinalla, eikä se oikeastaan näy lopputuloksessa.

Ihan en ole tyytyväinen myöskään tinausjälkeen, mutta kaipa se ensimmäiseksi työksi menettelee. Käytin halvempaa koulun tinaa, jonka sulamislämpö oli korkea ja sitä oli hiukan hankalampi käsitellä, kuin tinaseosta, joka hulahti heti kolviin osuessaan nestemäiseksi (ainakin melkein :))

Tässä vielä molemmat kurssin työni rinnakkain, herkkää lasia ja rouheaa mosaiikkia.  Mosaiikkia olisi ihana tehdä joskus omaan kotiin, kylppäriin, keittiöön, puutarhaan…  :) Lasityöstä en niinkään innostunut, ihan kiva tekniikka, mutta kallista ja siinä kuitenkin aina on sellainen tietynlainen fiilis joka ei oikein nappaa.  Mutta tämmöistä on tullut puuhattua.

Kuin kaksi mar… mangoa.

Lisää keramiikkaa. Koulun keramiikan kurssilla teemme luonnonmuotoa savesta, eli mahdollisimman saman näköistä kuin mallikappale. Myöhemmin luonnonmuoto muutetaan käyttöesineeksi. Tänä talvena runsaslukuisesti esiintynyt lumi rajoitti hieman luonnonmuodon valintaa, joten kurssilla valmistuukin mm. chili, paprika, valkosipuli ja kaali. Oma luonnonmuotoni on mango, joka osoittautui paljon haastavammaksi kuin alussa ajattelin.

Ajattelin tehdä poikkeuksen itse itselleni tekemääni sääntöön, ettei keskeneräisiä projekteja laiteta blogiin. Koska projektini toisinaan jäävät puolitiehen ja toisinaan kestävät hyvin pitkään, on vähän noloa kun blogi pursuilee kyhäelmiä, jotka pyhästi lupaan aivan pian blogata valmiina, ja jotka eivät sitten kumminkaan “aivan pian” valmistu(tai koskaan)

Mutta siis, koska tämän projektin aikataulu on aika tarkalleen tiedossa ja sen valmistumisesta riippuu opintopisteitä voitanee se esitellä jo nyt.

Mango. En ole koskaan työstänyt yhtä työtä niin pitkään kuin tätä ja se kyllä näkyy. Mangon pyöreän puikean litteä muoto olikin aikas haastava toistettava.

Kannattaisi ehkä useamminkin paneutua tekemisiinsä, eikä vain huitaista jotain, kuten koulussa tehty lasituskokeilu myöskin osoittaa:

Tehtävänä oli tehdä levytekniikalla kulho, minä tein tuikkutalon, mikä sinänsä on ihan onnistunut, mutta lasituksen alle kokeilin oksideja, kuparia ja rautaa, sen enempää miettimättä ja en ole kyllä rumempaa työtä vähään aikaan tehnyt! :D Ehkä sen voi maalata jollain Miranolilla?

Ja kun nyt näitä keskeneräisiä kerta ruvettiin esittelemään, niin laitetaan yksi vielä:

“Tötterö” Paperisavea ja hänestä tullee isona lamppu. Tämä on taasen kansalaisopiston kurssilta ja mainitsinkin tästä edellisessä postauksessa. Enää on kurssista lasituskerta jäljellä ja tämä olisi kyllä tarvinnut yhden työstökerran lisää, mutta minkäs teet, kun on tullut vissiin sen verran hämäläistyttyä, että vasta viimeisillä hetkillä keksii ruveta tällaista värkkäämään.

Keraamisia äperryksiä

Keramiikka alkaa olla lopuillaan ja kevään työt pikkuhiljaa valmiita, lasitettu ja tuotu kotiin. Vanajavedenopiston keramiikka käsittää tosiaan vain 8 kertaa syksyllä ja 8 kertaa keväällä ja nyt on enää 2 kertaa jäljellä. Vaikka syksy meni keramiikan osalta aika harakoille, olen kokeillut kuitenkin uuttakin: syksyllä valusavea ja nyt keväällä paperisavea, ja olen ollut kalliista hinnasta ja lyhyestä kaudesta huolimatta tyytyväinen kurssiin, ensi vuonna en aio kuitenkaan enää jatkaa keramiikkaa ainakaan opistossa, ehkä koululla, ehkä jonkin pienen kurssin verran.

Tässä nyt kuitenkin näitä tämän kevään äperryksiä:

Äperryksiä tosiaan… Muna, siis tuo sininen oikeassa yläkulmassa, on samalla muotilla tehty kuin syksyinen, paitsi tein vain kaksi alaosaa, koska mielestäni se korkea yläosa on vähän hassu.

Ihan hauska sininen muna, vaikka liitoskohta näkyykin keskellä vähän rumasti. Roiskin pintaan pronssitäpliä, mutta ne näkyy tosi huonosti.

Ja nämä eivät ole sieniä, vaikka siltä näyttävätkin. Halusin testata ovennuppien tekemistä savesta. Vähän vaatii vielä tuotekehittelyä, nupit saisi olla isompia ja aliarvioin taas saven kutistumista, joten ruuvin reiätkin on aika pieniä. Lupaan laittaa parempia kuvia, jos saan nupit joskus oveen asti.

Korutestailua. Tämäkin homma jäi vähän proto-asteelle, kun aika loppuu kesken. Tarkoitus oli kokeilla lasin sulattamista erilaisiin koruasioihin. Pienissä pyörylöissä on reikä ripustamista varten, mutta unohdin putsata reiät lasituksen jälkeen ja osassa napeista ne lasittui tukkoon. Isommat pyörylät syntyi ovennuppien sivutuotteena, eikä niissä ole reikiä, niistä tulee kai isona jääkaappimagneetteja. Vihreä kukka on lasin käyttökokeilu ja onnistui ihan hyvin mielestäni.

Tämmösiä piiperryksiä siis valmiina, vastapainoksi voin kertoa, että tulossa on sitten työ joka kuulemma täytyy polttaa yksinään kokonsa ja arvaamattomuutensa takia, paperisavea siis. Se hyvä puoli tässä “kerran viikossa”-harrastuksessa kyllä on, että valmista tulee pakostakin ja nyt jo tiedän että loputkin työt on kohta valmiita kun kurssi loppuu. Koulussakin muovaillaan savea, ja siellä on tuikkutaloa ja jättimangoa tulossa.

Ja hei! Flicrissä on vihdoin kuvia! Piirtäminen ja luonnostelu-kurssilta, sekä paperi ja pahvi-kurssilta. Kuvien siirtäminen on tooosi hidasta mun mokkulayhteydellä, mutta yritän nyt jaksaa niitä kuvia sinne silti latailla.

Kissakuvahaaste 128: Lumi

 

Pitkästä aikaa osallistutaan kissakuvahaasteeseen, kun sattuu olemaan sopiva kuva. Tämä kahden viikon haasteaika on sikäli huono, että haasteen tullessa sitä miettii, että “kyllä tässä on aikaa” ja sitten sitä unohtaa koko homman, vähän niin kuin kouluhommienkin kanssa, jos on deadline tosi pitkällä.

Aiheena siis lumi:

Parvekkeella käytiin vähän vuodenvaihteessa lunta ihmettelemässä. Vähän se tuntui aluksi vissiin kylmältä/märältä/muuten inhottavalta, kun piti tassuja nostella, mutta n.minuutissa lumi unohtui, kun piti lähteä tutkimaan talvisen parvekkeen hajuja.

Ihan uloskin asti on ollut tarkoitus mennä valjaissa, mutta ensin oli koko ajan hirveästi pakkasta ja nyt sataa koko ajan lunta. Onneksi tuo lumimäärä ei myöskään todennäköisesti sula kovin äkkiä, niin voidaan mennä sitten vaikka keväthangille auringonpaisteeseen.