Uusi ympäristö

Vihdoin täällä! Hämeenlinnassa siis. Uusi asunto on vain 15 m2 pienempi, mutta tuntuu, että tavaraa pursuaa joka paikasta, eikä se voi millään mahtua mihinkään :(

Kissakin on maastoutunut sekaan :D Luulisi että tuossa jätesäkkikasassa olisi nihkeää nukkua, mutta kaipa se riittää, että se on pehmeä ja ympäristöä korkeammalla, raapimispuusta kun unohtui osia muuttoautoon, enkä saa sitä nyt pystytettyä.

Täytyy tunnustaa, että tässä säässä ei ole nuo jätesäkkikasat tai laatikkopinot kauheasti houkutellut, olen paljon mielummin tehnyt pieniä lenkkejä uudessa ympäristössäni. Eilen kävin katsomassa viljelypalstoja ja taidan kysyä itselleni sellaista, vaikka mitään säilytystiloja työvälineille ei ollut, parkkeeraan sitten kottikärryni tuonne pyörävarastoon :D

Tänään en malttanut olla kävelemättä tuohon parin kilometrin päähän Tervaniemeen. Tervaniemessä  on mm. uimaranta, matonpesupaikka, nuotiopaikka ja kävelyreitti.  Veikkaan että paikka on suosittu, koska nytkin, tuulisena alkukevään päivänä, rannassa oli ihmisiä. Uimarannalta lähtee 2km kävelylenkki ja kiersin sitten senkin.

Mukavia maisemia ja hyväkuntoinen tie kävellä. Näytti myös siltä, että marjaan voisi syksyllä lähteä alueelle, puolukkaa ja mustikkaa oli ihan polun vieressä ainakin. Tiedä sitten onko siellä metikössä kaikki muutkin kun on noin yleinen paikka.

 

Sinivuokkoja näin paljon, valkovuokkoja ehkä kaksi, en ole varma olivatko valkovuokkoja, en mennyt niitä katsomaan lähempää.

 

Tällaista näin myös :) Siitä onkin aikaa kun olen viimeksi sammakonkutua nähnyt.

Ja tässä taitaa olla emo. Yllättävän hyviä kuvia tuli, vaikka aika summassa napsin auringonpaisteessa. Välillä tuntuu, että tuo kamera on jo ihan “aataminaikuinen” mutta pitäisi varmaan perehtyä siihen opaskirjaan paremmin, eikä syyttää kameraa.

Olen kyllä näin ensimmäisen viikonlopun perusteella tyytyväinen uuteen kotikaupunkiini. Nyt pitäisi vain löytää kaikki kaupat, kirjastot jne. ja sisäistää nuo bussireitit. Uusi mokkulani tökkii täällä ja netin käyttö on aika tuskaisen hidasta välillä, eikä telkkutikkuni toimi ollenkaan :( Voihan tikku! Ehkä onkin viisaampaa keskittyä tavaroiden järjestelyyn ja ulkoiluun.

Taitohaaste on myös vielä auki! Osallistukaa ihmeessä, vai onko tämä jo kiertänyt kaikkien blogit?

Kevätpyörylää

Ompas piskuinen kuva tässä näytöllä, mutta siinä se nyt kuitenkin on Springtime Swirl, vihjeen 2  jälkeen.  Kolmas vihjekin on jo ilmestynyt aikoja sitten, mutta minä olen tikunnut näiden kahden ensimmäisen kanssa. Tämä on oikeasti ollut aika kasvattava työ, mutta jostain on kummunnut vissiin se Suomalainen sisu, että Perkele! Teenhän minä kun muutkin! :D

Ensimmäisen kaavion tein heti alussa pariin kertaan, ja kun olin pari kertaa taistellut toisen kaavion alun kanssa, niin huomasin, että silmukoita oli kyllä oikea määrä mutta jaoteltuna sektoreihin ihan miten sattuu, joten purin koko alun ja aloitin taas alusta.

Tällä viimeisellä kerralla tein aloituksen omin päin, kärjestä aloitettavan sukan aloitustekniikalla, mutta silti kysyi kärsivällisyyttä pyöritellä viittä painavaa puikkoa (joo en omista bambuja) ja muutamaa minimalistista silmukkaa, mutta siitä se sitten taas lähti etenemään. Ensimmäisen kaavion jälkeen pujotin elämänlangan ja otin silmukkamerkit työhön. Toinen kaaviokin sujui jouhevammin kun sitä oli harjoitellut ;)

Tässäkin välissä taisin purkaa kerran elämänlankaan asti, mutta sitten etenin systemaattisesti kakkoskaavioita, kaiken mahdollisen laskien, ja puolessa välissä laitoin vara-elämänlangan, sitä ei onneksi tarvittu, mutta purkaa ja korjata olen saanut työtä lukemattomia kertoja. Silmukkamerkit ja laskeminen helpottivat kuitenkin sen verran, että virheen huomaa nopeammin ja se on helpompi paikallistaa. 

Nyt on kuitenkin 2. kaavio valmis ja ainakin jokaisessa sektorissa on oikea määrä silmukoita, ja näyttää tuo muutenkin oikealta. Pöytäliinavaara tässä on edelleen, kun näin tuskan ja hien takana on ollut ensimmäiset kaksi kaaviota.

Lankaankin on tullut jo ällötys, tykkäisin varmasti enemmän luonnonmateriaalisesta ja vähän paksummasta langasta, värikin tuntuu nuhjuiselta harmaalta eikä hopeasäie ole enää yhtään ihku. Mietin jo värjäämistäkin, mutta se on sitten sen ajan murhe kun tämä joskus on valmis, jos on.

Yllätyksiä?

Tällainen kiinnostava paketti tuli torstaina, minä olin odottanut sitä jo pidempään, mutta Beankin mielestä se oli todella jännä, sitä nuuhkittiin piiitkäään :)

Tällaista sieltä paljastui! Kyseessä siis puutarha.netin siemenketjukirje. Siemenkirjeet kiertää periaatteella “otat jotain, laitat jotain” tämä tosin oli aloittajan jämien hävityskirje, eikä tilalle saanut laittaa mitään. :D Kirjeessä oli ostettuja ja itse kerättyjä siemeniä. Valikoin siemeniä ajatellen parvekekasvatusta, toivottavasti uusi parvekkeeni on aurinkoisempi, (en muuten ole edes varma onko minulla parveketta…)

Ihan lähellä uutta asuntoani olisi myös viljelypalstoja, ja toisaalta houkuttaisi hirveästi sellainen, mutta, mutta, jaksaako siellä kumminkaan käydä ja sitten täytyisi ostaa kaikki työkalutkin, enkä usko että palstalla on säilytystiloja… Täytyy tehdä iltalenkki palstoille ja vähän nuuhkia meininkiä, kunhan nyt ensin edes pääsen sinne Hämeenlinnaan.

Työttömänä on aikaa surffailla netissä ja ihastua tällaisiin kaikenmaailman ketjukirjeisiin, vaihtoihin jne. Houkuttaisi hirveästi osallistua esim. Ravelryn väriteema vaihtoon. Ylläreiden lähettäminen ja saaminen on hauskaa, mutta olen vähän skeptinen, itseäni kohtaan. Osallistuin kerran joulukalenterivaihtoon, josta olin todella innoissani, mutta sitten loppui aika ja rahat kesken ja väkisin väänsin jotain matkaan :( Vannoin silloin miettiväni kahdesti, ehkä kolmestikin, ennen kuin osallistun taas mihinkään vaihtoon tai vastaavaan. Tämän jälkeen kaikki tietysti pelkäävät nyt saavansa minut parikseen jossain vaihdossa.

On vain niin hauska katsella muiden blogeista mitä he ovat vaihdoissa saaneet tai lähettäneet, sitä haluaisi itsekin jännittää, että onko pari ymmärtänyt yhtään omista toiveista ja kuinka hyvin osasi itse valita parilleen sopivat jutut. Tuossa Ravelryn väriteemavaihdossa on ilmoittautumisaikaa kuun loppuun, joten pohdin vielä pystynkö sitoutumaan siihen.

Ravelryssä olen ollut jo pidemmän aikaa, mutten missään ryhmissä, olen lähinnä käyttänyt sitä ohjeiden selailuun. Springtime Swirl Kal:in myötä liityin nyt sitten sen ryhmään, sekä Finnish Knitters- ryhmään. Löydyn nimellä Luoto

Mysteerihuivi edistyy muuten aika heikosti, teen koko ajan virheitä, joita en tajua tehneeni ja sitten menee aikaa virheen etsimiseen ja korjaamiseen. Olen vasta toisen vihjeen puolivälissä, voi olla että lentää nurkkaan koko huivi, jos se on tällaista takkuamista. :(

Laatikoita & roinaa=kissanpäivät

Terveiset täältä laatikoiden keskeltä, pakkasin jo kameran ja piuhan kertaalleen, mutta koska muutto siirtyi ensi viikolle, kaivoin ne takaisin esiin, pitäähän mun täällä paketoidussa kämpässä jotain tekemistä keksiä ;)

Tänään sain turhat roinat pois nurkista, kun äiti kerkesi kuljetus avuksi, sikäli sääli, että puretun sohvan pohja oli Bean mielestä mahtava saalistuspaikka.      Noiden jousien väli oli tosiaan sellainen kämmeneni levyinen (15cm?) ja välillä vähän vierestä seuraajaa hirvitti, mutta sinne se vain Rääviö*  sujahti.

Liekö kevättä rinnassa vai mitä, mutta riiviöinyt Bea on lähiaikoina tehokkaasti, vauhtia piisaa ja mm. kielletyistä paikoista, mamman päälle hyppimisestä ja hiuksien saalistamisesta on keskusteltu useampaan otteeseen. Ilma alkaisi olla passeli ulkoilulle, mutta jotenkin karsastan tuonne likaiseen rappuun ja vielä likaisemmille talon kulmille lähtemistä, en kuitenkaan viitsisi kissaa kantaa tuonne pöpelikköön, vaikkei sekään kaukana ole, ehkä pitäisi.  Ikkunasta onneksi näkee myös kaikkea mielenkiintoista, kuten koiran, jota piti ihan takatassuille kurottautua katsomaan. Pikkuhiljaa heräilevistä öttiäisistä on myös riittänyt hupia, on se jännää kun tulee kesä ja me päästään maan tasalle asumaan!

   Kaikesta riiviöimisetä huolimatta Bea on myös “mamman kulta”, nytkin tunki nukkumaan tähän tuolille viereen. (Kukin voi sitten tehdä omat päätelmänsä siitä onko “mamman” reisi iso vai kissa pieni XD)

*Riiviö & Rääpäle

Taitohaaste

Ensimmäiset 5 ihmistä, jotka kommentoivat, saavat jotakin tekemääni. Minun valintani. Sinulle.
Tässä tarjouksessa on muutamia sääntöjä ja rajoituksia:
- Ei ole takuita siitä, että pidät tekemästäni.
- Tekemäni juttu on vain sinua varten.
- Se tehdään tämän vuoden aikana.
- Sinulla ei ole aavistustakaan, mitä se voisi olla. Se voi olla tarina, se voi olla runo. Voin piirtää tai maalata jotakin. Voin leipoa jotain ja lähettää sen sinulle. Kuka tietää? Et ainakaan sinä!
- Säilytän itselläni oikeuden tehdä jotain hyvin omituista.
Haaste? Haaste on se, että sinunkin täytyy laittaa tämä blogiisi. Kaikki me osaamme tehdä jotain!

Tässä siis edellisessä postauksessa mainittu haaste. En ole laittanut tätä aiemmin, kun tuo muutto puskee päälle, mutta ajattelin nyt sitten kuitenkin, haastepalkinnot lähtevät matkaan sitten joskus muuton jälkeen. Onkohan minulla edes viittä lukijaa? :) Sellaisen option vielä lisään, että jos tämä on jo blogissasi käynyt, osallistu silti ihmeessä, että pääsen lähettelemään yllätyksiä, eli ei tarvi uudelleen laittaa omaan blogiin silloin.

Springtime Swirl

Tämmöistä on täällä tänään syntynyt. Kristelin Springtime Swirl-KAL. Jostain päähänpistosta päätin osallistua, tämä on nyt ehkä sitä itsensä haastamista; pitsineuletta ohuenohuesta langasta, knit along, ja englanninkieliset ohjeet. En ota mitään stressiä tästä, ehkä saan kivan pitsipöytäliinan pikkupöydälle, kun en ymmärräkkään seuraavaa vihjettä :D

Ehkä tämä oli myös hieman kohtaloa, kun mietin, että olisi kiva osallistua, mutta mistähän löytäisin sopivaa lankaa, ja että taitaa jäädä toiseen kertaan, kun ei nyt oikein ole aikaa/rahaa etsiä. Poikkesin sitten käsityökeskuksessa kertomassa, että muutan ja mainitsin huivista tutkiessani Kamenan texiä, ja kuinka ollakkaan komeron kätköistä löytyi, jos nyt ei juuri, niin ainakin melkein sopivaa lahjoituslankaa! Olomuodosta päätellen lanka on koneneulontaan tarkoitettua, tötsän pohjassa lukee “saga” ja kaikenlaisia numeroita. Lanka on myös Bean mielestä hurrrjan ihanaa!

Hienosti osasin tarkentaa kuiviin käsiini, mutta ehkä kuvista saa kuitenkin jonkun käsityksen. Lanka on erittäin ohutta ja siinä kulkee kimalteleva tekokuitu säie, en ole mitään polttotestejä tehnyt, mutta käteen tuntuisi tuo “pohjalanka” kuitenkin olevan luonnonkuitua. Pidän langasta, kiitos Mäntsälän käsityökeskus harrastustusteni tukemisesta :) Jos lanka näyttää tutulta ja tiedät mitä se saattaisi olla, kerro ihmeessä.

Osallistuin Minnan blogissa taitohaasteeseen ja tänään kolahti postiluukusta tälläinen huovutettu sydänkoriste, se pääsi talvitakkini rinnusta koristamaan. Kiitos Minna!

Muuttopuuhia

Olen löytänyt noin 128 Bean kynäpiiloa, palauttelenkin niitä sitä mukaa kun löydän, suljettuun penaaliin, joten neiti saa keksiä itselleen muuta tekemistä. Tällä hetkellä suurta ihastusta aiheuttavat vintiltä tuomani pahvilaatikot, Bea ei ole ainakaan toistaiseksi innostunut nukkumaan tai piileskelemään laatikoissa, mutta ne tutkitaan tarkkaan ja lepattavat teipinpätkät saavat kyytiä, niitä neiti repii hampailla lähes vimmaisesti.

Itselleni olen kehitellyt tekemistä mm. purkamalla pienen sohvan kappaleiksi. En tiedä kuinka tarpeellista se oli, mutta se oli jotenkin vapauttavaa, sai purkaa sisäisiä patoumia. Beallekkin on riittänyt huvia hajotetusta sohvasta, hieman kyseenalaista sellaista tosin, se repii hampailla pehmusteiden rippeitä sohvan kappaleista, enkä ole ihan varma syökö se niitä vai ei, ei se varmaan isoja paloja saisi nieltyä, mutta tuskin pienetkään palaset on hyväksi pienen kissan suolistossa. Onkohan sillä jotain puutoksia? mutta vaahtomuovi tai pahvinen teippi tuskin on kovin vitamiini- tai hivenainerikkaita…

Olen pakkaillut pikkuhiljaa ja siivonnut paikkoja puhtaaksi, sooda muuten voitti höyrypesurin vessan pesussa mennen tullen. Reilut kaappitilat on selvästi edesauttanut tavaroiden hamstraamista, omistan tavaraa varmaan aika keskiverrosti, mutta silti on kaikkea sitä turhaa mitä “saattaa joskus tarvita”, tai mitä oikeasti tarvitaan, mutta vain n. kerran vuodessa. Tänään totesin omistavani viisi lasista uunivuokaa, joista vain yhtä käytän, koska siihen on kansi. Pakastusrasioita omistan, ihmiseksi jolla ei ole kunnon pakastinta, hyvin paljon, mutta ne on kyllä kaikki käytössä. Hukunkohan rasioihin sitten kun ostan pakastimen?

Olen aina epäillyt että vintillä on oravia, mutta tänään sain siihen varmistuksen. Vintin lattialla oli tutussa asetelmassa kävyn suomuja ja kara, suoraan kattopalkin alla, mikäs siinä on käpyä mussutellessa, suojassa sateelta ja tuulelta. Vähän kyllä pelottaa että milloin jostain laatikosta pomppaa orava tai jotain muuta, oma vinttikomeroni on vielä rivin reunimmainen, eikä sinne riitä kunnolla valoa. Vintissä on talvella yhtä kylmä kuin ulkona ja siellä ihan tosissaan tuulee, tuuli(?) myös kuljettaa sinne havunneulasia ja roskaa. Olenkin säilyttänyt vintillä lähinnä tyhjiä pahvilaatikoita, nekin on ihan kosteita, mutta kaipa ne täällä sisällä kuivuvat.

Sellaista joutavaa höpinää tällä kertaa, täytyy välillä vähän avautua, ettei tule ihan laatikkohöperöksi täällä :)